Itämeren öljykuljetukset – onnettomuuksiin varautuminen ja mahdolliset seuraukset

Itämeri lukeutuu maailman vilkkaimmin liikennöityihin merialueisiin. Öljykuljetukset ovat lisääntyneet koko Itämeren alueella, ja erityisesti Suomenlahdella tapahtunut muutos on ollut verrattain voimakas. Nykyään alueella rahdataan öljyä jo yli 165 miljoonaa tonnia vuodessa, kun vastaava määrä vielä 90-luvun loppupuolella oli 20 miljoonaa tonnia. Merkittävää kasvua selittää etenkin Venäjän ja Viron aktiivinen osallistuminen öljynkuljetuksiin sekä uusien satamien rakentamiseen. Kolmannes Venäjältä tulevasta öljystä kulkee Suomenlahden kautta. Alueella sijaitsee useita öljynjalostamoita ja Itämeren suurin öljysatama, Koivisto, sijaitsee niin ikään Suomenlahdella.

Öljykuljetusten määrän kasvaessa myös öljyonnettomuuksien riski kasvaa. Itämeren yksinkertaiset eliöyhteisöt ovat hyvin haavoittuvaisia ympäristön muutoksille. Pahimmassa tapauksessa kokonaisia populaatioita häviää öljyturman yhteydessä. Suurilta onnettomuuksilta ollaan toistaiseksi vältytty Itämerellä, mutta suojelullisten toimien näkökulmasta öljyonnettomuuksien ehkäisevät varotoimenpiteet ovat äärimmäisen tärkeitä. Öljyvahinkoja pyritään aktiivisesti ennaltaehkäisemään. Onnettomuuden sattuessa haitallisten aineiden ajautuminen rannikolle estetään tehokkaimmin keräämällä ne avomerellä.

Öljyn vaikutukset luontoon

controlledburnuscgMaailmalla sattuneiden suurien öljyturmin uutisointi on tehnyt varmasti monelle tutuksi lohduttoman näyn: öljyllä tahriutuneita lintuja kuolee ja musta rantaviiva autioituu. Todellisuudessa öljyn vaikutukset luontoon ovat huomattavasti moninaisempia, ja ne voidaan jakaa välittömiin ja pitkäaikaisiin vaikutuksiin.

Öljyonnettomuuden välittömät vaikutukset kattavat edellä mainitut tutut uutiskuvat. Eliöitä kuolee nopeasti sekä tahriintumiseen että myrkyttymiseen. Eri eliöiden herkkyys öljylle riippuu monesta tekijästä ja erot eliöryhmien välillä voivat vaihdella suurestikin. Esimerkiksi linnuille öljyyn tahriutuminen on hengenvaarallista, sillä niiden lämmönsäätelykyky häiriintyy öljyn tukkiessa höyhenpuvun, ja näin altistaen linnun hypotermialle. Myrkyttyminen puolestaan voi tappaa erityisesti kalanpoikasia, vaikka aikuiset kalat voivatkin osittain vältellä öljyyntynyttä vettä. Myös jotkin pohjaeläimet ovat herkkiä pienillekin öljypitoisuuksille. Esimerkiksi monien äyriäisten tunnetaan kadonneen jopa kokonaan öljyyntyneiltä alueilta.

Pitkäaikaiset vaikutukset ovat heikosta uutisoinnista huolimatta merkittävä uhka. Eliöiden osalta nämä vaikutukset voivat näkyä subletaalisina muutoksina, jolloin altistuminen öljylle voi aiheuttaa esimerkiksi kasvun hidastumista ja vastustuskyvyn heikkenemistä, ja näin ollen pidemmällä aikavälillä heikentää yksilön lisääntymiskykyä. Juuri pitkäaikaisten vaikutusten uhka on erittäin vakava, sillä se voi vaurioittaa haurasta ekosysteemiä. Harvinaisille ja uhanalaisille lajeille yksikin onnettomuus voi aiheuttaa tiettyjen lajien häviämisen kokonaan, ja näin Itämeren ennestäänkin pienen lajikannan monimuotoisuus voi kärsiä.

Eliöiden kannalta öljyonnettomuudet aiheuttavat myös merkittävän riskin tuhotessaan tutun elinympäristön. Kasviplanktonin kuollessa eläinplanktonit eivät saa riittävästi ravintoa, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan kaloihin, joiden ravinnonsaanti vähenee. Lisäksi rantaan ajautunut öljy tuhoaa rantakasvistoa vaikeuttaen rannoilla kutevien kalojen lisääntymistä. Kalastuksen merkitystä Itämeren osalta ei voi vähätellä, sillä se on erittäin tärkeä elinkeino. Näin öljyonnettomuus aiheuttaa myös pitkällä aikavälillä mittavat taloudelliset tappiot.

Kuinka riskiä voidaan pienentää?

Itämeri on onnekkaassa asemassa, sillä toistaiseksi vilkastuneesta öljynkuljetuksesta huolimatta suurilta öljyonnettomuuksilta on onnistuttu välttymään. Yhtenä merkittävänä syynä tälle ovat erilaiset kehittyneet meriturvallisuutta parantavat järjestelmät, jotka seuraavat alusten kulkua merellä ja havaitsevat mahdolliset poikkeamat nopeasti. Esimerkkeinä näistä järjestelmistä on mm. kansainvälinen AIS-järjestelmä, joka tunnistaa aluksen nimen, paikan ja suunnan sekä VTS-keskukset, jotka puolestaan tarjoavat aluksille tietoa erinäisistä turvallisuusseikoista, kuten väylien kunnosta ja alueen meriliikenteestä.

Itämeren karikkoisuus ja mataluus tekee merenkulusta haastavaa. Näin ollen laivojen miehistön osaamisella on myös tärkeä merkitys turvallisuuden kannalta. Kokemattomuus lisää inhimillisistä virheistä aiheutuvia onnettomuuksia, joten miehistön tehokkaalla koulutuksella voidaan myös olennaisesti vaikuttaa potentiaalisiin suuronnettomuuksiin ennaltaehkäisevästi.

Talvisin Itämeren jäätyminen erityisesti meren pohjoisosissa tekee merenkulusta varsin hankalaa. Monilla alueilla käytössä oleva reittijakojärjestelmä, joka pyrkii parantamaan turvallista merenkulkua erottamalla eri suuntaan kulkevat laivat toisistaan, ei talviolosuhteissa aina toteudu toivotulla tavalla. Hankalat jääolosuhteet tekevät reittijaon noudattamisesta vaikeaa, ja tämä puolestaan lisää laivojen törmäysriskiä ahtaiden jäälauttojen keskellä. Pahimmissa tapauksissa alus juuttuu kiinni jäihin, ajautuu pois kulkuväylältään liikkuvan jäämassan mukana tai vaurioituu jään puristusvaikutuksesta. Kaikkien näiden tilanteiden osalta turvallisuuden merkittävään parantamiseen kuuluu jäiden liikkeiden ennustaminen ja niistä tehokkaasti varoittaminen.

Öljyntorjunta

Onnettomuuksien ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat tärkein Itämeren öljyvahingoilta suojautumisen keino. Riskin muodostavat kuitenkin osaltaan myös mahdollisesta onnettomuudesta aiheutuvat haitat. Näihin voidaan varautua tehokkaalla öljyntorjunnalla. Itämeren öljyntorjunnassa sovelletaan pääosin mekaanisia menetelmiä, joilla öljy kerätään veden pinnalta keräimien avulla. Suojelukomissionkin suosittelema mekaaninen öljyntorjunta soveltuu Itämeren olosuhteisiin öljyä hajottavia torjuntakemikaaleja paremmin, sillä Itämeren vesitilavuus on pieni ja vesi vaihtuu hitaasti. Kemikaalien käytössä vapautuvat myrkyt voivat siis vahingoittaa Itämeren vedenalaista luontoa kohtalokkaasti.

Suomessa öljyonnettomuuksiin on varauduttu myös tehokkaalla rantatorjunnalla: Suomen rannikolta löytyy tällä hetkellä 14 öljyntorjunta-alusta, jotka pyrkivät minimoimaan mahdolliset vahingot tilanteissa, joissa syystä tai toisesta öljyn torjunta ulapalla epäonnistuu.

Post A Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *