Itämeri ja ilmastonmuutos – tulevaisuuden uhkakuvat

Cambio-climaticoIlmastonmuutos on varmasti käsitteenä jokaiselle tuttu edes jollakin tasolla. Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten ilmaston vaikutuksesta Itämereen ei puhuttu erityisemmin, mutta nykyään ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat näkyvissä konkreettisesti myös Itämerellä. Tulevaisuuden uhkakuvia ovat rehevöitymisen jatkuminen, eliökuntien muutokset sekä sääolosuhteiden muuttumisesta aiheutuvat muutokset ulapalla ja rannikoilla. Välillisesti nämä kaikki voivat vaikuttaa epäsuotuisasti myös talouteen elinkeinojen kärsiessä ja kustannusten kohotessa korjaavien suojelutoimenpiteiden osalta. Ohessa käsitellään tarkemmin mahdollisia ilmastonmuutoksesta aiheutuvia tulevaisuuden uhkakuvia.

Rehevöityminen – kasvava ongelma

Merkittävin Itämerta pilaava yksittäinen tekijä on rehevöityminen. Ilmastonmuutos näkyy lisääntyneinä sademäärinä, jolloin sekä ilmassa olevat haitalliset ravinteet että valuma-alueiden jokien mukana virtaavat ravinteet huuhtoutuvat Itämereen entistä voimakkaammin. Lisäksi jo nykyään todellinen Itämeren lämpeneminen kiihdyttää osaltaan rehevöitymistä merenpohjan eloperäisen aineksen hajotessa nopeammin. Tämä ravinnepitoisuuden kasvu on suotuisaa ulapan sinilevien ja rantojen makro- ja rihmalevien kannalta, jolloin leväkukinnot voivat levitä entistä laajemmille alueille. Tällöin uhkana on myös Helsingin suojelukomission johdolla sovittujen ravinnepäästörajoitusten riittämättömyys.

Jäätikön sulaminen

Ilmastonmuutoksesta aiheutuva lämpötilan kasvu tulee tulevaisuudessa vaikuttamaan Itämeren jäätymiseen vähentäen talvista jääpeitettä. Vaarassa ovat lukuisat arktisten olojen eliölajit, joihin kuuluu myös nykyäänkin uhanalainen itämerennorppa. Jäätalven keston pienentyessä itämerennorpalla ei ole riittävästi aikaa pesiytyä, mikä vaikuttaa myös niiden lisääntymisen vähenemiseen.

Jäätikön sulamisen ja jäätalven lyhentymisen vaikutukset ovat kuitenkin huomattavasti monialaisemmat kuin mitä tulisi heti ajatelleeksi. Nykyään jääpeitteellä on tärkeä merkitys Itämeren veden sekoittumisen kannalta, sillä vesi sekoittuu talvella pintaveden jäähtyessä ja pudotessa raskaampana kohti pohjaa nostaen samalla pohjan ravinteikasta vettä pintaan. Mikäli Itämeren lämpötilan nousu jatkuu, voi sekoittuminen loppua kokonaan, jolloin syviä vesiä uhkaa happikato. Sekoittumisen hidastuminen tai pysähtyminen kokonaan voi aiheuttaa muutoksia Itämeren veden kerrostumisessa, mikä puolestaan voi vaikuttaa mm. kalantuotantoon merkittävästi.

Lisäksi jääpeitteen pieneneminen uhkaa myös jäänmurtajilla työskenteleviä ihmisiä, sillä Suomen etelärannikolla valtava osa suurilla jäänmurtajilla työskentelevistä voi jäädä työttömäksi.

Suolapitoisuuden väheneminen

Itämeren suolapitoisuuden runsasta vaihtelua selitettiin pitkään yksinomaisesti Pohjanmereltä kumpuavina suolapulsseina. 1960- ja 1970-luvun suuret suolapulssit toivat kalastajille suuria saaliita, mutta kääntöpuolena havaittiin pian myös suolapitoisuuden haitat: ravinnepitoisen syvänneveden työntyminen Saaristonmerelle näkyi rakkolevien häviämisenä rihmalevien tieltä.

Vasta 1980-luvulla ajattelu alkoi muuttua ja makean veden valunnan osuus ymmärrettiin laajemmin merkittäväksi suolapitoisuuden säätelijäksi suolapulssien ohella. Makean veden valunta kasvaa suhteessa alueen sateen määrään, joten ilmastonmuutoksesta aiheutuva sademäärän kasvu tulee todennäköisesti myös osaltaan laimentamaan veden suolapitoisuutta. Myös tuulella on osuutensa tässä, sillä suolapulssien kannalta otollisia ovat itätuulet ja niiden aikaansaama vedenkorkeusero Tanskan salmien alueella. Ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoisella Atlantilla lisäten länsituulten määrää, mikä myös osaltaan tulee tekemään vedestä makeampaa.

Suolapitoisuuden merkittävä aleneminen vaikuttaa luonnollisesti suolaisista vesistä riippuvaisten lajien levinneisyyteen. Makean veden lajien levitessä merilajit vetäytyvät kauemmas etelään. Mikäli tämä käy toteen tulevaisuudessa, se merkitsee Pohjanlahden ja Suomenlahden lajien mahdollisesti hallitsevan lähes koko Itämerta seuraavan sadan vuoden kuluessa.

Post A Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *