Itämeri ja suojelutoimet talouden näkökulmasta

Itämeren suojelu maksaa ja tämä ei liene kenellekään epäselvää. Erimielisyyksiä aiheuttavat hyvin usein kysymykset siitä, kuinka suojeleminen käytännössä tulisi toteuttaa. Näissäkin taloudelliset tekijät ovat avainasemassa. On esitetty, että Itämeren huonon tilan korjaaminen vaatii taloudellisia mahdottomuuksia. Samanaikaisesti toiset esittävät, että arvokkaan Itämeren tilaa voidaan parantaa merkittävästi kohdistamalla voimavarat oikein.

Yksi suurimmista ongelmista Itämeren suojelun kannalta on nykyisten sopimusten puitteissa hyötyjen ja kustannusten jakautuminen epätasaisesti rantavaltioiden kesken. Mutta mitkä ovat suojelun todelliset kustannukset? Mikä on Itämeren arvo taloudellisesti – ja kannattaako Itämeren suojelu taloudellisesti pitkällä aikavälillä?

Itämeren arvo

IMG_1876Itämerellä on hyvin erilaisia arvoja eri ihmisille. Monelle se tarjoaa virkistysmahdollisuuksia eri muodoissa, kun taas joillekin se takaa toimeentulon. Monen ihmisen jokapäiväiseen asuinympäristöön Itämeri kuuluu olennaisesti – ja se on myös koti lukuisille eliölajeille, harvinaisista kotiloista taloudellisesti tärkeisiin kalalajeihin.

Itämeren taloudellista arvoa voidaan lähestyä taloustieteellisen hyvinvointiteorian näkökulmasta. Arvoa voidaan mitata ympäristötaloustieteellisin menetelmin, jossa Itämeri määritetään hyödykkeenä, jonka arvo muodostuu sen perusteella mitä sen tarjoamaa hyödykettä ihmiset mieluiten kuluttaisivat. Tämä voi olla esimerkiksi puhdas vesi. Arvottaminen perustuu konkreettisesti siihen, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan puhtaammasta vedestä.

Itämeren rahallista arvoa voidaan arvioida monin eri menetelmin. Yksi vaihtoehto on määritellä arvo sen perusteella, millaisia muutoksia Itämeressä voisi tapahtua suojelutoimien seurauksena sekä ilman niitä. Näin mahdollisten tiettyjen suojelutoimenpiteiden hyötyä tai haittaa voidaan arvioida ihmisen hyvinvoinnin kannalta. On kuitenkin hyvä muistaa, että luonnon rahallinen arvo perustuu aina arvioihin, jotka riippuvat olennaisesti sovelletusta teoriapohjasta. Yhtä oikeaa ja tarkkaa arvoa ei siis ole olemassa.

Suojelu ja ihmisten maksuhalukkuus

Se, kuinka paljon ihmiset ovat valmiita maksamaan Itämeren suojelusta, vaihtelee tutkimusten mukaan esimerkiksi yksilön asuinpaikan ja tulojen mukaan. Esimerkiksi rannikolla asuvat ovat tyypillisesti halukkaampia maksamaan Itämeren tilaa parantavista toimenpiteistä. Vastaava toteutuu myös tuloihin perustuen: suurituloiset ovat valmiita maksamaan enemmän. Harvalla tulee mieleen ottaa pikavippi heti tilille suojelutoimia tukeakseen.

On myös havaittu, että ihmiset ovat halukkaampia maksamaan tilan huononemista ehkäisevistä toimenpiteistä enemmän, kuin toimista jotka parantavat jo huonontunutta tilaa. Maksuhalukkuus Itämeren suojelutoimenpiteiden osalta on kasvanut viimeisten vuosien aikana, mikä voi johtua osittain tiedon ja huolestuneisuuden lisääntymisestä. Näin mahdollisesti kasvava arvostus Itämerta kohtaan voi osaltaan kasvattaa Itämeren yleistä arvoa. Pohjautuen näihin ajatuksiin, voidaan päätellä että Itämeren tilan huononemisen ehkäiseminen on erittäin tärkeää.

Kannattaako Itämeren suojelu taloudellisesti?

Suojelu aiheuttaa aina kustannuksia, mutta vastaavasti kalliiksi voi koitua myös se, ettei Itämerta suojella. Esimerkiksi meren rehevöitymisestä aiheutuu haittaa niin luonnolle kuin ihmisille ja ihmisten harjoittamille elinkeinoille. Suojelun kannattavuutta voidaan arvioida vertaamalla kustannuksia ja hyötyjä: jos hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset, suojelu luonnollisesti kannattaa.

Näin yksinkertaisesti periaate ei kuitenkaan toteudu käytännössä, koska esimerkiksi Itämeren tila muuttuu hitaasti, jolloin kustannukset ovat heti havaittavissa, kun taas hyödyt toteutuvat pitkän ajan kuluessa. Itämeren suojelun kustannuksia ja hyötyjä voidaan kuitenkin mitata ja kuvata konkreettisesti euroina esimerkiksi kustannus-hyötyanalyysin avulla. Merkittävämpiin esimerkkeihin tämän analyysin sovelluksista lukeutuu Nicholas Sternin raportti ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista. Tämän raportin pohjalta myös Itämeren suojelua on arvioitu taloudellisesta näkökulmasta. Kustannus-hyötyanalyysi vertaa hankkeen kustannuksia suhteessa sen tuottamiin hyötyihin. Tämän perusteella hanketta pidetään taloudellisesti kannattavana, jos sen tarjoamat hyödyt ovat suuremmat kuin kustannukset.

Haasteensa Itämeren suojeluun tuo myös sen yhteisomistajuus. Esimerkiksi Suomen kannalta maatalouden ravinnekuormituksen vähentyminen on kannattavaa vain, jos myös Itämerta kuormittavat naapurimaat sitoutuvat vastaavaan toimintaan. Itämeren onnistunut suojelu vaatii toimivia järjestelmiä, jotka kannustavat aluetta kuormittavia valtioita suojelutoimiin. Kustannus-hyötyanalyysi mahdollistaa kansainvälisen keskustelun suojelusopimuksista tarjoamalle suojelulle konkreettisen hintalapun. Samalla myös mahdollistuu kustannusten tasapuolisempi jakautuminen maiden välillä, jolloin mahdollisesti voidaan parantaa maksumotivaatiota.

Post A Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *